Suomen rahapelimarkkina on siirtymässä kohti jotain, mitä täällä ei ole nähty koskaan aiemmin, ja numerot takana ovat isompia kuin moni tajuaakaan. Finnplayn kokoaman datan mukaan koko markkinan pelikate eli GGR oli 1,515 miljardia euroa vuonna 2023, josta Veikkauksen osuus oli 1,032 miljardia. Loppuosa — yli 480 miljoonaa euroa — pelattiin jo silloin pääosin monopolin ulkopuolella. Se vuoto on koko uudistuksen ydinperustelu: kun raha virtaa joka tapauksessa ulkomaille, valtio menettää sekä verotulot että valvontamahdollisuuden. Sijoittajan kannalta koko tarina on kiinnostava juuri siksi, että kyse ei ole hypoteettisesta tulevaisuuden markkinasta vaan rahasta, joka jo liikkuu — kysymys on vain siitä, missä se lopulta näkyy kirjanpidossa.
Mistä Se Vuotanut Raha Oikeasti Tulee
Se yli 480 miljoonan euron pala ei ole mikään marginaalinen sivuhuomautus. Se on suomalaisten pelaajien rahaa, joka on jo vuosia virrannut ulkomaisille, useimmiten Maltalla lisensoiduille toimijoille — täsmälleen samoille kansainvälisille pelialan jäteille, jotka nyt valmistautuvat hakemaan Suomen omaa toimilupaa. Jos haluat tsekata, millaisia näitä toimijoita liikkuu markkinoilla, lue lisää täältä, missä käydään läpi juuri niitä sivustoja, joilla ei ole ollut Norjan tai Suomen kaltaista kotimaista lisenssiä.
Kanavointiaste On Se Luku, Jota Kannattaa Seurata
Sijoittajan kannalta tärkein yksittäinen termi tässä koko murroksessa on kanavointiaste — se osuus pelaamisesta, joka pysyy kotimaisessa, valvotussa järjestelmässä. Mitä korkeampi kanavointi, sitä enemmän rahaa jää näkyville, verotettavaksi ja mitattavaksi markkinaksi.
Tanska avasi markkinansa jo 2012 ja sen kanavointiaste on Pohjoismaiden korkein, yli 90 prosenttia. Ruotsi seurasi 2019, mutta sen kanavointi on itse asiassa laskenut viime vuosina — 84 prosenttiin vuonna 2025. Tämä on tärkeä opetus Suomelle: pelkkä markkinan avaaminen ei automaattisesti takaa korkeaa kanavointia pysyvästi, vaan se vaatii jatkuvaa kilpailukykyä lisensoitujen toimijoiden puolelta.
25 Yhtiötä Jo Jonossa, Ja Se On Vasta Alkua
Ylen tietopyynnön mukaan tällä hetkellä tulevaan lisenssimarkkinaan on hakenut lupaa kaikkiaan 25 yhtiötä, ja Veikkauksen oma toimitusjohtaja Olli Sarekoski arvioi, että Suomeen tulee ensi kesänä 40–60 rahapelejä tarjoavaa yhtiötä. B2C-hakemuksia on otettu vastaan Poliisihallituksessa 1. maaliskuuta 2026 alkaen, ja markkinalle odotetaan lopulta noin 10–15 aktiivista operaattoria, Veikkaus mukaan lukien.
Konkreettinen esimerkki rahavirroista näkyy jo nyt: kanadalainen Bragg Gaming Group ilmoitti tammikuussa 2026 monivuotisesta turnkey-sopimuksesta SuomiVedon kanssa, tarjoten koko PAM-alustan, pelivalikoiman ja markkinointipalvelut valmiiksi pakettina uudelle suomalaiselle toimijalle ennen kuin markkina on edes virallisesti auki. Tällaiset sopimukset ovat juuri sitä, mitä "miljardimarkkinan" ennakoiminen käytännössä tarkoittaa sijoittajalle: infrastruktuuri ja kumppanuudet rakennetaan jo nyt, kuukausia ennen varsinaista markkina-avausta heinäkuussa 2027.
SuomiVedon taustalla ovat muuten samat henkilöt, jotka rakensivat aikanaan BetCity.nl:n vahvaan markkina-asemaan Alankomaiden lisenssimarkkinan avauduttua vuonna 2021 — sama Bragg-kumppanuus toimi silloinkin taustalla. Tämä on hyvä muistutus siitä, että moni uuteen Suomen markkinaan tuleva toimija ei ole ensikertalainen, vaan tuo mukanaan kokemusta vastaavista markkina-avauksista muualta Euroopasta.
Veikkaus Ei Katoa Minnekään, Mutta Sen Rooli Muuttuu
Veikkaus kertoi vuoden 2025 tuloksestaan tilittäneensä valtiolle noin 578 miljoonaa euroa, ja yhtiö uskoo säilyttävänsä markkinajohtajan asemansa myös lisenssikaudella — Sarekosken mukaan puheet monopolin murtumisesta ovat osittain vanhentuneita, koska käytännön tasolla Veikkaus on kilpaillut jo pitkään satojen muiden toimijoiden kanssa harmaalla markkinalla, vaikka virallista kilpailua ei ole ollutkaan.
Yksi rakenteellinen muutos on jo tapahtunut: vuoden 2024 alusta liikunnan, kulttuurin, tieteen, nuorisotyön sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus irrotettiin suoraan Veikkauksen tuloksesta ja siirrettiin valtion talousarvioon. Edunsaajille jaetaan nyt noin miljardi euroa vuodessa budjetista, eikä se enää riipu suoraan siitä, kuinka hyvin Veikkaus pärjää uudessa kilpailutilanteessa. Tämä poistaa yhden merkittävän epävarmuustekijän: hyvän tekevien järjestöjen rahoitus ei enää heilu suoraan pelimarkkinan mukana.
Mitä Tämä Tarkoittaa Sijoittajan Näkökulmasta
Rahapelireformi ei ole vain hallinnollinen muutos paperilla — se on rakenteellinen siirtymä, joka muokkaa koko toimialaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Kilpailu tulee olemaan kovaa heti alusta alkaen, kun eurooppalaiset toimijat, jotka ovat jo rakentaneet asemansa muualla Pohjoismaissa, tuovat saman pelivalikoiman ja markkinointiosaamisen suoraan Suomeen. Samaan aikaan kanavointiaste-mittari kertoo, onnistuuko koko operaatio: jos suomalaiset pelaajat eivät siirry lisensoitujen toimijoiden asiakkaiksi riittävän nopeasti, koko "miljardimarkkinan" lupaus jää osittain paperille, samalla tavalla kuin Ruotsissa on osin käynyt.
Sijoittajan kannattaa siis seurata paitsi yksittäisten yhtiöiden lisenssihakemuksia, myös sitä, miten nopeasti ja millä ehdoilla kotimaiset pelaajat oikeasti siirtyvät uusien, lisensoitujen palveluiden asiakkaiksi. Se luku, ei pelkkä lisenssien määrä, ratkaisee lopulta, kuka tästä markkinasta oikeasti hyötyy.
Yhteenveto
Numerot ovat isoja ja liikkeellä olevat rahavirrat todellisia: yli 480 miljoonaa euroa vuodessa vuotaa jo nyt ulkomaille, 25 yhtiötä jonottaa lupaa, ja kansainväliset toimijat rakentavat infrastruktuuriaan Suomeen jo ennen markkinan virallista avautumista. Se, kuinka suuri osa tästä rahasta lopulta palautuu näkyväksi, valvotuksi ja verotettavaksi markkinaksi, ratkeaa vasta kanavointiasteen kautta seuraavien vuosien aikana — eikä Tanskan ja Ruotsin kokemus anna mitään takeita kumpaankaan suuntaan. Sijoittajalle tämä tarkoittaa yhtä asiaa selvästi: kannattaa katsoa kanavointilukuja siinä missä lisenssihakemustenkin määrää, sillä vain ensimmäinen niistä kertoo, mihin raha lopulta todella päätyy.